Ensimmäinen matto!

Ensimmäinen mattoni tuli valmiiksi!

Jouduimme irroittamaan sen ennen kuin olimme kutoneet loimen loppuun, 

sillä se on menossa lahjaksi tuoreelle ylioppilaalle...

Irroittamisessa oli omat haasteensa, 

mutta lopputulos oli mielestäni aika onnistunut.

Käytin tälläisia lappuja merkiksi siitä miten pitkästi olin kutonut, 

sillä maton pituutta olisi hankala mitata lopuksi mattotukilta.

Maton loppuun piti kutoa vielä villalangasta lopuke, 

joka puretaan hapsujen solmimisvaiheessa.

Pujotimme loimeen varvan turvaamaan sen, 

että leikkaamme hapsut saman pituisiksi joka kohdasta.

Solmimme pirran puoleiset loimet hevonsenhäntäsolmuille sitä mukaa, 

kun leikkasimme loimia poikki.

Tässä vaiheessa olisi kannattanut solmia 

myös maton puoleiset loimet alkusolmuille, 

mutta innostuneisuudessamme emme sitä tällä kertaa tehneet.

Sen vuoksi nätin päädyn solmiminen mattoon oli hiukan hankalampaa.

Olin kutonut loimen alkuun pienempikokoisen maton samalla kuviolla.

Tässä leikkaamme matot irti toisistaan.

Tässä on käynnissä hapsujen solmiminen.

Saimme yllättävän hyvän tuloksen aikaan siitä huolimatta, että puuttuvien alkusolmujen vuoksi kuteet meinasivat karata ennen aikojaan loimien lomasta.

Tässä on vielä lopullinen maton pääty hapsuineen. 

Jälki on mielestäni aika hyvää, 

vaikka kyseessä on ensimmäinen matto, jonka olen valmistanut itse loimien laitosta asti. Äiti oli hyvä työparini projektissa! Isälle kiitos kuvista.

Ei muuta kuin seuraavaa mattoa kutomaan...!