Tasaraitahousut taaperolle

Toisista housuista mallia ottaen ompelin taaperolle trikoohousut

Marimekon Tasaraita-kuosista.

Sain tätä kangasta lahjaksi isohkon määrän, 

joten siitä riittänee vielä vaikka mihin.

Laitoin rutkasti kasvunvaraa ja resorit, 

jotka venyvät ja paukkuvat.

 Vähän koristusta vielä kettumerkistä, ja siinä se!

Käytössäkin tuntuivat toimivan ja näyttivät päällä juuri mukavan rennoilta.

Vauvanhousut vol.3

Tässä tulee kolmas, hieman erilainen versio maailman parhaista vauvanhousuista, 

joiden kehittely on minulla työn alla.
Näissä on erilainen leikkaus kuin kaksissa aiemmissa, 
sillä nyt leikkasin lahkeet taitteelta siten, 
että ainoastaan haaraosaan jäi saumat.

Inspiraatio näihin pöksyihin tuli äitiyspakkauksen housuista.

Minusta nämä alkavat jo olla aikas hyvät, 
mutteivät vieläkään ihan täydelliset vauvanhousut.

Juu, olisin tietysti voinut aikaa sitten hakea kirjastosta jonkun käsityölehden 

ja napata sieltä hyvännäköisten vauvanhousujen kaavat.
Mutta se nyt vaan ei olisi niin hauskaa kuin tämä oma kehitystyö!

Litteästä kaavasta tai kankaasta on vaikea nähdä miten väljästi lahkeet asettuvat, 

kun housut puetaan päälle.

Vaikka nämä housut ovat aivan sopivat ja käyttökelpoiset, 

niin yritys oli tehdä leveämmät, vähän collegehousumaiset lahkeet.

Vaikka lahje näytti tekemälläni kaavalla riittävän leveältä, 

niin jonnekin se väljyys vain hupesi, 

kun housut puettiin päälle.

Siispä ensi kerralla viiiielä lisää leveyttä lahkeisiin!

Vyötärössä ja lahkeensuissa on tällä kertaa ihan oikeaa resoria, 
kun edellisissä prototyypeissä laitoin housutrikoota niihinkin.
Onhan tuo resori vaan kätevämpi käytössä ja päälläkin varmaan mukavampi, 
mikäli sitä on saatavilla.

Valokuvamallini pyöri kuin väkkärä, 
joten paras otos housuista hänen yllään on tämä!

Neliönmuotoisia kääntöpipoja

Taannoin ompelemani neliökääntöpipon jatkoksi piti vielä surauttaa muutama pipo lisää, 

kun ne kerran ovat niin nopeita tehdä ja saumurikin sattui toimimaan moitteettomasti.

Päällä on samaa Marimekon tasaraitaa kuin viimeksi, 

sisällä puolestaan jotain muuta trikoota, 

jota sattui löytymään varastoista.

Molemmat pipot ovat jälleen ympärikäännettäviä malleja, 

jos sama vanha kuosi alkaisi vaikkapa tympiä.

Tällä kertaa sain kääntöaukon ompeleetkin kivasti kätkettyä, 

joten violetin pipon voi vetäistä päähän miten päin vain.

Siniseen pipoon tuli tällä kertaa materiaaliteknisistä syistä sauma taakse.

Violetti versio valmistui 2-vuotiaalle kummitytölle 

lämmittämään keväisiä ulkoilureissuja.

Sininen pipo etsii vielä omistajaansa, 

taikka saattaapa jäädä myös varapipoksi omalle pojalle.

Neliöpipo trikoosta

Tässäpä helppo ja nopea neliöpipo trikoosta.

Pipo on käännettävä malli siltä varalta, 

jos toiseen kuosiin kyllästyy tai vaikkapa tahra yllättää ennen pyykkipäivää.

Raitakuosi on Marimekon tasaraitaa, 

jota äitee on hommannut pikkupaloja jonkun kangaskaupan poistolaarista.

Kääntöpuolella turkoosia trikoota, 

joka liikeni pipokäyttöön housuiksi mitoitetusta palasesta.

Näitä neliöpipoja on tosi nopea tehdä.

Yläosaan jätin taitteen, 

ja ompelin erikseen sivuistaan yhteen kaksi suorakulmion muotoista palaa.

Sitten laitoin pipot sisäkkäin oikeat puolet vastakkain ja surautin alareunan yhteen.

Lopuksi pipo käännetään ja ommellaan kääntöaukko käsin umpeen.

Ja avot! Pipa on valmis.

Puolipotkuhousut vihreästä trikoosta

Ensimmäiset ompelemani vauvanhousut jättivät ilmoille kehitystarpeita, 

joita olen koittanut korjailla näitä seuraavia ommellessani. 

Nämä pöksyt ovat jo astetta kivemmat, mutta vieläkin jäi varaa parantaa!

Niinpä seuraava trikoo jo odottelee leikkelijäänsä ompelupöydällä.

Kasvunvaraa, joustoa ja taittomahdollisuutta jälleen runsaasti...

Lahkeista tein leveämmät, mutten vielä tarpeeksi leveitä...

Haaraosan muotopalasta tein nyt pyöreämmän....

Edellisten housujen kangas olikin tosiaan ohutta collegea, 

vaikka oli tarkoitus ottaa trikoota (hups, väri oli niin kiva että harhauduin).

Nämä ovat nyt oikeasti ohutta trikoota, 

joka on omiaan yhdistettynä vauvan taipuisiin jalkoihin.

Toimii!

Kapaloja vauvalle

Vauvamme on tykännyt nukkua kapalossa, 

joten päädyin tehtailemaan muutaman lämpöisen fleece-vuorisen kapalon talven varalle.

Opettelimme kyllä aluksi kapalon taittelun kapalokankaastakin, 

mutta mielestäni kapalosta oli vaikea saada juuri sopivaa, 

että se pysyisi oikeissa asemissa koko yön.

Tämän kapalon taittelu sen sijaan on niin helppoa, että onnistuu tollommaltakin... :)

Tämä raidallinen versio on isomman vauvan kokoa, ja mahtuu ainakin puolivuotiaaksi.

Tarranauhat pitävät kapalon paikoillaan just eikä melkein.

Lisäksi kaulus-osan muotolaskokset pitävät huolen siitä, 

että kapalo asettuu jämäkästi vauvan ympärille.

Sisäpuolella on tosiaan fleeceä ja päällä trikoota.

Microfleece olisi ollut vielä parempi, 

mutta päätin tuhlata varastossa ollutta paksumpaa tähän tarkoitukseen.

Tämä pupu-kuvioinen versio puolestaan on ihan pikkuisen vauvan kokoa, 

Tätä käytimme vastasyntyneestä aina parin-kolmen kuukauden ikään asti.

Kaava on netistä ja kaavan mukaisesta mallista tulee aivan pienen vauvan kokoon sopiva.

Vauvan kasvaessa suurensin itse kaavaa raidallista kapaloa varten. 

Puolipotkuhousut

Ensimmäiset koskaan ompelemani vauvanhousut näyttävät tältä!

Parantamisen varaa on vielä, sillä tavoitteena on vaatimattomasti 
valmistaa parhaimmat vauvanhousut ikinä.
Kaikenlaisia housuja olemme saaneet sekä äitiyspakkauksesta että lahjana.
Jotkut ovat melko hyviä, mutta yllättävän paljon myynnissä on
 aika epäkäytännöllisiäkin malleja.

Vaatimukset hyville vauvanhousuille:

1) Puolipotkuhousujen vyötärö hyvin joustava ja korkea, jolloin mahtuu pidempään.

2) Lahkeensuissa taitettavat resorit, jolloin mahtuu jälleen pidempään.

3) Lahkeensuut riittävät kapeat, jolloin menevät sukan sisään ja pysyvät siellä.

4) Koko housujen materiaali joustava (tai väljä malli), jolloin ovat mukavat käyttää.

Tietenkään ryömivällä vauvalla eivät sukat pysy jalassa muutenkaan, 

mutta monen kuukauden ajan sitä ennen oikeanlaiset lahkeensuut ovat tarpeen.

Tähän ekaan prototyyppiin otin mallia eräistä olemassa olevista housuista.

Seuraavaan versioon täytyy tehdä hieman leveämmät lahkeet nilkan kohdalta.

Muutoin malli on aika hyvä, ja kasvunvaraa piisaa, 

vaikka housut ovat täysin käyttökelpoiset jo nyt.

Kestovaippoja

Olen harjoitellut kestovaippojen tekemistä tarkoituksenani ommella

kuorivaippoja, sisätäyttövaippoja sekä imuja.

Joitakin prototyyppejä olen nyt saanut valmiiksi, 

mutta tuotekehitys on edelleen käynnissä!

Kaava jota käytin lähtökohtana on kirjasta nimeltä Vaippailmiö.

Vasta kolmannen kuorivaippaversion kohdalla keksin ommella 

tarranauhat kiinni ihan ensimmäisenä, 

ennen joustokanttinauhan ompelemista vaipan reunaan.

Aiemmissa versiossa ompelin joustokantin ensin, 

jolloin reunat jäivät ikäänkuin sojottamaan tarranauhan ompelun jälkeen.

Kun joustokantin omepeli vasta viimeisenä tarranauhan päälle, 

niin reunoista tuli mukavan jämäkät ja suorat.

Valmis kuorivaippa, kokoa NB.

Kirjassa pienin koko oli S, 

jota hieman pienensin.

Tässä varhaisemmassa versiossa joustokantti on ommeltu ennen tarranauhoja, 

jonka takia reunat jäivät hassusti.

Sisätäyttövaipat ompelin samalla kirjan ohjeella.

Ideana on sujauttaa imuosat selän puolella olevaan taskuun, jolloin

likaisen vaipan eri osaset on helpompi pestä ja kuivuvat nopeammin.

Pelkän sisävaipan ja imujen vaihtaminen riittää monesti, 

sillä kuorivaippa ei aina likaannu.

Päällimmäisenä Marimekon raidallista kangasta....

... ja sisällä ihon kuivaksi jättävää mustaa Coolmaxia.

Kuvassa näkyy myös selän puolelle ommeltu täyttöaukko.

Muutaman froteisen imuosan olen myös ommellut ja niitä voisi tehdä vielä lisääkin.

Mikrokuitu ja fleece kävisivät myös imuiksi, 

mutta varastossa sattui olemaan palanen sinistä froteeta, 

joka pääsi siksi työstettäväksi ensimmiäsenä.