Nappikortit

Tässä lisää ideoita nappien hyödyntämiseen käsitöissä ja askartelussa. 

Nappeja voi käyttää koristeina ja tehosteina myös korteissa.

Maalattu lasipurkin kansi

Lasipurkkien kansia voi koristella monin eri tekniikoin. 

Tällä kertaa käytin tekniikkana maalaamista. 

Tuubeissa myytävät akryylimaalit ovat osoittautuneet parhaiksi 

purkin kansien maalamisessa, sillä akryylimaali on vesiliukoinen, 

maalipinta kuivuu nopeasti ja hylkii kuivana vettä. 

Maalaamiseen käytin karkeaa öljyvärisivellintä, 

jolloin maaliin jäi koristeellinen pintarakenne.

Loimen laittaminen kangaspuihin 1/3: Loimen kiertäminen tukille

Tilasimme kangaspuihin valmiin luonnonvalkoisen mattoloimen Käsityökeskukselta. 

Ensimmäiseksi kangaspuihin piti ripustaa käärinpirta, 

jonka läpi loimilangat kuljetetaan.

Käärinpirtamme on malliltaan sellainen, 

että sen olisi voinut laittaa luhan uraan loimen tukille kiertämisen ajaksi. 

Me kuitenkin päätimme ripustaa  käärinpirran kuteilla vipuskehään.

Huomaa, että vipuset on irrotettu vipuskehästä ja laskettu lattialle tämän työvaiheen ajaksi.

Tämän jälkeen loimiletin pohjukka otettiin kangaspuiden takaosaan ja loppu loimiletti heitettiin käärinpirran yli kudontajakkaralle odottamaan.

Loimipalmikon pohjukka pujotetaan varvalle. 

Loimipalmikosta erotellaan viriö päreille. 

Nyt lisättäviä päreitä liikutellaan loimessa tukille kiertämisen ja kutomisen aikana.

Loimi jaetaan käärinpirtaan tasaisesti, 

esimerkiksi sisarlangat (kaksi viriössä vierekkäin olevaa lankaa) samaan väliin.

Kun loimi menee läpi käärinpirrasta selvänä, voidaan lointa alkaa kiertää loimitukille.

Tämän vaiheen toteuttamiseen tarvitaan useampia henkilöitä, sillä loimi on pidettävä tasaisen kireänä kiertämisen aikana samalla, kun toinen henkilö kiertää lointa tukille. 

Lointa pitelevä henkilö avaa loimilettiä hiljalleen ja tukee kireällä pitämänsä avatun osan rintapuuta vasten. Joidenkin ohjeiden mukaan loimen tulisi kiertää rintapuun päältä, kangaspuiden alta, aina kangaspuiden takaosaan asti, jolloin loimi ehtisi tasoittua matkalla kunnolla. Me kokeilimme tällä kertaa hiukan lyhyemmällä tasoittumismatkalla.

Tässä näkyy tukille kierrettyä lointa. 
Kun loimi alkaa tuntua loimitukilla pehmeältä, 
niin loimen väliin lisätään tasaisin välein päreitä tueksi.

Kun loimi on kierretty tukille melkein kokonaan, ripustetaan vipuskehässä roikkuviin kuteisiin varpa, jonka yli loimi laitetaan kulkemaan. Varpoja tai päreitä laitetaan peräkkäin roikkumaan loimeen sidottuihin lenkkeihin ja erotellaan niille jälleen loimesta viriö.

Loimen päähän jäävät lenkit katkaistaan, ja loimen tulisi jäädä tasapituiseksi.

Seuraavat työvaiheet ovat niisiminen ja loimen pisteleminen pirtaan. 

Helmikoristeinen piparipurkki

Vanhasta suolakurkkupurkista saa kauniin piparipurkin 

lisäämällä hieman koristeita.

Tämän purkin kansi on maalattu ruskealla akryylimaalilla, 

johon on sekoitettu erikeepperiä.

Märkään pintaan ripottelin muovihelmiä, 

jotka jäivät tiukasti kiinni erikeepperiseokseen.

Savinen kynäpurkki

Savesta saa kauniita säilytysastioita esimerkiksi kynille.

Savitöitä on kuitenkin hankala tehdä kotona, 

sillä harvan kotoa löytyy savenpolttouunia ja muita tarvittavia välineitä. 

Tämä savinen kynäpurkki onkin toteutettu kuvataidelukioaikoina. 

Valkoinen lasite pääsi hiukan valumaan mustan päälle,

 mutta toisaalta tämä yksityiskohta antaa purkille vielä erikoisempaa ilmettä!

Kangaspuiden osat takaa

Aiemmin esittelin kangaspuiden osat edestä päin. 

Selkeyden vuoksi osia on hyvä tarkastella myös toisesta näkökulmasta.

Tässä kuvassa on näkymä kangaspuiden takaa
(kuvan voi klikata suuremmaksi).

Jotkin osat näkyivät myös edestäpäin esitetyssä kuvassa, 

mutta osa − kuten takapuu, polkusimet, niisivarret, niidet, sekä ylä- ja alavälittäjät − 

näkyvät kunnolla vain takaa katsottuna. 

Näillä osilla on kuitenkin suurin merkitys kangaspuiden toiminnassa. 

Niiden tarkastelu auttaa ymmärtämään paremmin kangaspuiden toimintaperiaatteen
ja käyttämään kangaspuita sujuvammin.


Loimitukkia tässä kuvassa ei näy, mutta se sijaitsee takapuun yläpuolella, 
samansuuntaisesti takapuun kanssa.

Hyviä ompelukoneita

Hyvin toimivaa ompelukonetta ei valitettavasti saa uutena kovin edullisesti. 

Mikäli ei ole valmis investoimaan upouuteen laatukoneeseen, 

niin kannattaa mieluummin etsiä laadukasta konetta käytettynä:

Uusien laatukoneiden hinnat kun hipovat tuhatta euroa,

mutta käytetyn laatukoneen voi saada 300 eurolla.

Minulle kävi onnekkaasti, kun sain enoni vaimon vanhan ompelukoneen itselleni. 

Tämä Singer 1425 on toiminut kuin unelma, vaikka takuu on päättynyt jo 1987. 

Olen ommellut paljon myös Bernina 1008 -koneella, sillä äidilläni on sellainen. 

Tämäkin kone on laadukas ja varma toimimaan.

Kuvan lähde: http://www.estitch.co.nz/es/bernina_machines.htm