Puolipotkuhousut

Ensimmäiset koskaan ompelemani vauvanhousut näyttävät tältä!

Parantamisen varaa on vielä, sillä tavoitteena on vaatimattomasti 
valmistaa parhaimmat vauvanhousut ikinä.
Kaikenlaisia housuja olemme saaneet sekä äitiyspakkauksesta että lahjana.
Jotkut ovat melko hyviä, mutta yllättävän paljon myynnissä on
 aika epäkäytännöllisiäkin malleja.

Vaatimukset hyville vauvanhousuille:

1) Puolipotkuhousujen vyötärö hyvin joustava ja korkea, jolloin mahtuu pidempään.

2) Lahkeensuissa taitettavat resorit, jolloin mahtuu jälleen pidempään.

3) Lahkeensuut riittävät kapeat, jolloin menevät sukan sisään ja pysyvät siellä.

4) Koko housujen materiaali joustava (tai väljä malli), jolloin ovat mukavat käyttää.

Tietenkään ryömivällä vauvalla eivät sukat pysy jalassa muutenkaan, 

mutta monen kuukauden ajan sitä ennen oikeanlaiset lahkeensuut ovat tarpeen.

Tähän ekaan prototyyppiin otin mallia eräistä olemassa olevista housuista.

Seuraavaan versioon täytyy tehdä hieman leveämmät lahkeet nilkan kohdalta.

Muutoin malli on aika hyvä, ja kasvunvaraa piisaa, 

vaikka housut ovat täysin käyttökelpoiset jo nyt.

Syöttötuolin pehmusteet vahakankaasta

Upouusi syöttötuoli kaipasi pehmusteita, 

joita netissä oli tarjolla mitä erikoisimmilla kuoseilla.

Mikään niistä ei kuitenkaan miellyttänyt silmää, 

joten ajattelin että helppo homma tehdä itse hienommat... :)

Niinpä niin. 

Ratkojalle oli käyttöä, kun avaruudellinen hahmotuskyky 

ei meinannut pysyä mukana projektissa 

(halusin nähkääs saman malliset kuin tähän tuoliin oikeasti myytävät pehmusteet ovat).

Valmista tuli kuitenkin lopulta!

Kuosi on Marimekon Räsymatto, josta valitsin vahakangas-version.

Päällisissä on tarranauhakiinnitys.

Jos otetaan jälleen esille se lempparijuttuni, nimittäin pihiys-näkökulma, 

niin säästihän tässä selvää rahaakin:

Alkuperäiset pehmusteet olisivat maksaneet 40 euroa.

Marimekon vahakangas maksoi 20 euroa, ja siitä jäi vielä yli.

Toki yleiskäyttöisiä pehmusteita saisi marketeista edullisesti, 

mutta *voih* niitä tylsiä kuoseja... Siispä taloudellinen projekti tämäkin ;)

Vauvan leikkimatto kaarilla

Pihiys iski, kun tutkailin vauvojen leikkimattojen hintoja. 

Uutena hinnat hipovat sataa euroa, mikä tuntuu paljolta moisesta.

Plus tietysti tuli heti mieleen että leikkimaton voi tehdä itsekin, 

joten sormia alkoi syyhyttää päästä kokeilemaan.

Onnekseni sopivia kankaita löytyi varastosta.

Kaikki muukin materiaali oli sattumalta saamatavaraa, 

joten leikkimatosta tuli ihkailmainen.

Kaaret vääntelimme sähköputkesta.

Monet ovat käyttäneet puolitettua hulavannetta, 

mutta ne taittuvat helposti käytössä.

Sähköputki on niin jäykkää ettei varmasti taivu, 

joten siitä sai kestävämmät kaaret.

Maton sisällä on levyvanua ja joku vanha peiton vanu.

Ompelin kaikki kerrokset kiinni reunasauman kanssa, 

jotta vanu pysyy pesussakin paikoillaan.

Päällystettyäni kaaret ompelin päihin leveät tarranauhat.

Tarranauhojen ansiosta kaaret on näppärä irroittaa pohjasta, 

kun alusta pitää pestä.

Pitkään mietiskelin sopivaa tapaa saada kaarista siististi irroitettavat.

Tämä versio ainakin tuntuu toimivan!

Eräs vieras kommentoi leikkimattomme nähtyään, 
että tuollaisenhan olisi voinut tehdä itsekin.
Ilmeisesti työn jälki siis näyttää ihan riittävän pätevältä.
Vauva ei ainakaan ole valittanut! :)

Peitto vauvalle

Tällainen hauska kangaspala löytyi kaapista, 

joten päätin surauttaa siitä peiton vauvalle.

Kuvat eivät oikein peittoa imartele, 

ja se ehti jo käytössä vähän rypistyäkin.

Kun yhtälöön lisää vielä sen faktan, 

että peitto tuli ommeltua hyvin lyhyiden vapaahetkien aikana 

(joita ompeluun tarvittiinkin sitten hyvin monta) 

niin aika hieno peitto tuli silti, vai mitä!? 

Vauva on käytellyt tätä nyt lattiapeittona, 

mutta kokonsa puolesta sopii myös kehtoon tai vaunuihin päiväunipeitoksi.

Koko on noin 80 cm x 80 cm.

Sisuksissa peitolla on joku haalistunut 

Yves Rocherin kaupanpäällisenä tullut torkkupeitto.

Sekin sai vielä uuden elämän!

Pöllötaulut akryylivärein

Verhokankaan inspiroimana mallailin samoja pöllöhahmoja

tauluihin, jotka toteutin akryylimaalein.

Taulut ovat kokoa 30 cm x 30 cm.

Joitakin värejä ja oksien muotoja muutin mieleni mukaisiksi, 

mutta pöllöjen muodot on napattu suoraan verhoista.

Tässä kangas, josta valikoin pöllöhahmot maalauksiin.

Lähde.

Babynest eli vauvan pesä

Netistä löytyneiden ohjeiden pohjalta ompelin tällaisen babynestin.

Ideana on, että pehmeiden reunojen sisällä vauvalla on turvallinen olo nukkua ja

 reunat tukevat mukavasti.

Jalkopäässä on narut, joista pesän reunoja voi kiristää sopiviksi.

Pesää voi tietysti käyttää myös kokonaan löysätyin reunoin.

Narut voi myös avata jalkopäästä siten, että pesää voi käyttää pidempikin vauva.

Ompelin babynestiin ekstrana petauspatjan, 

jotta koko pesää ei ehkäpä tarvitsisi pestä niin usein, 

vaan pelkän petarin pesulla selviäisi osan aikaa.

Petarin sisällä on samaa levyvanua, 

jolla pesäkin on täytetty.

Sekä pesän pohjalle että petarin keskelle applikoin tähtikuviot.

Petarin reunat saa mukavasti työnneltyä pesän korkeiden reunojen alle, 

jolloin petari pysyy tukevasti paikallaan.

Jalkopäähän löin vielä pari nepparia, 

jotta pesä pysyisi muodossaan.

Ohjeita ja kaavoja babynestiin löytyy googlettamalla "babynest". 

Kaavoja olisi tosin kannattanut hieman muuttaa 

tekemällä pesän yläreunasta vähemmän neliskanttinen. 

Soikeuttamalla muotoa huomattavasti enemmän 

pesästä tulisi mukavamman muotoinen naruista vedettäessä. 

Tällainen vinkki olikin jossain blogissa, 

mutta en tajunnut että muotoa olisi pitänyt muokata NIIN paljon... :)

Valokuvakansion kaunistus kangaskansin

Ostin joskus Tiimarin loppuunmyynneistä todella halvalla

todella tylsän näköisiä valokuvakansioita.

Nyt mieleeni juolahti ommella kankaasta vähän kauniimpi verhoilu kansiolle ja

tällainen siitä tuli.

Entisessä muodossaan kansio oli siisti, 

joskin tylsä ja tasaisen ruskea.

Uusi kangaspäällyste loi hieman raikkaamman ilmeen. 

Ompelin kansien päälle pujotettavat osat tavallisiksi taskuiksi, 

joten koristekannet olisi helppo vaihtaakin joskus.

Taskuista tuli aikamoisen tiukat, 

joten niiden pujottelu kansion päälle vaati keskittymistä.

No, eipähän jäänyt kangas lörpöttämään!

Täytyypä muistaa, että tähän tyyliin voisi vaikka tehdä jollekulle lahjaksi valokuvakansion, 

jossa olisi applikoimalla koristellut kannet.

Niihin voisi applikoida saajan nimen ja muita henkilöön liittyviä koristuksia.

Siinäpä yksilöllinen idea synttäri-, hää- tai vaikka valmistujaislahjaksi.